Salweenin rauhanpuisto on ruohonjuuritason rauhanomainen vaihtoehto tuhoisalle kehitykselle Myanmarin itäosassa. Siellä suojellaan sekä luontoa että korvaamatonta paikallista kulttuuria.
Elämme muuttuvassa ilmastossa. Ennustamattomat ja äärimmäiset sääilmiöt, suuret lämpötilan vaihtelut ja yhä useammat luonnonkatastrofit vaikuttavat ihmisiin ympäri maapalloa. Myanmarissa eli Burmassa, jossa karen-alkuperäiskansa on jo pitkään ollut ilmastonmuutoksen eturintamassa, vuoden 2021 sotilasvallankaappaus on kärjistänyt yhtä maailman pisimpään kestäneistä aseellisista konflikteista. Kawthooleissa eli Karenin osavaltiossa yli miljoona ihmistä on joutunut pakolaisiksi Burman armeijan väkivallan vuoksi. Näiden haasteiden edessä karen-yhteisöt ovat kehittäneet omia vastauksiaan konfliktiin ja ilmastonmuutokseen.
Perustuen sukupolvien aikana kertyneeseen alkuperäiskansojen tietoon ja paikallisiin perinteisiin, alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt eri puolilla maailmaa yhdistävät taitojaan ja kokemuksiaan omien suojelualueidensa perustamiseksi. Nämä ICCA-alueet tai “elämän seudut” yhdistävät nykyaikaiset luonnonsuojelun tieteelliset lähestymistavat pitkään säilyneisiin perinteisiin käytäntöihin ja tabuihin, ja niillä suojellaan sekä luontoa että korvaamatonta paikallista kulttuuria. Tässä artikkelissa esitellään karenien suojelualueista vanhin eli Salweenin rauhanpuisto sekä keinoja, joita paikalliset yhteisöt ja johtajat käyttävät kestävän ja rauhanomaisen tulevaisuuden luomiseen.
Rauhanpuiston perustaminen ja hallinto
Joulukuussa 2018 Day Bu Nohin kylässä Mutrawin piirikunnassa perustettu Salweenin rauhanpuisto (Salween Peace Park, SPP) on ensimmäinen virallisesti tunnustettu karenien alkuperäiskansojen suojelualue. SPP kattaa 6 747 km2 ja käsittää 295 perinteistä kaw-aluetta *, 9 suojelumetsäaluetta, 44 yhteisömetsää ja 6 luonnonsuojelualuetta. Rauhanpuiston alueella sijaitsevat 443 yhteisöä tekevät yhteistyötä kaw-alueiden sisällä ja välillä edistääkseen ruokasuvereniteettia 127 riisipankin ja 42 kalojensuojelualueen verkoston kautta.
SPP:n asukkaat, joita on yhteensä yli 110 000, ovat myös edelläkävijöitä perinteisten maaoikeuksien tunnustamisessa Myanmarissa. Kaw Thay Ghu, Mutrawin piirikunnan suurin tunnettu kaw-alue, on yksi ensimmäisistä Kawthoolei-maapolitiikan mukaisen kaw-maasertifikaatin saaneista alueista. Nämä saavutukset ovat tukeneet yhteisöjä niiden pyrkimyksissä ylläpitää kestävää toimeentuloaan 1. helmikuuta 2021 tapahtuneen sotilasvallankaappauksen jälkeisen aseellisen konfliktin keskellä, missä juntan armeija on tehnyt säännöllisiä ilma- ja tykistöiskuja kyliin.
Salweenin rauhanpuistoa ohjaa kansanäänestyksellä hyväksytty peruskirja. SPP:n 137-jäseninen yleiskokous aloitti toisen istuntokautensa joulukuussa 2023 pidettyjen vaalien jälkeen. Näissä vaaleissa myös SPP:n ulkoraja laajeni, kun 9 uutta kyläaluetta liittyi virallisesti SPP:hen ratifioituaan sen peruskirjan kansanäänestyksellä samana vuonna. Sitä myötä myös yleiskokous laajeni kahdella uudella edustajalla (1 nainen, 1 mies) kustakin uudesta kyläalueesta.
Yleiskokous on perustamisestaan lähtien ollut yhä tärkeämpi osa paikallista hallintoa ja yhteisöjen vaikutusvallan vahvistamista. Vastauksena vuoden 2020 koronaviruspandemiaan, Burman armeijan massiivisesti laajentuneisiin hyökkäyksiin, vuoden 2024 pahoihin tulviin sekä maatalouden tuholaisongelmiin, yleiskokous ja sen kuusi työryhmää ovat olleet keskeisessä roolissa logistisen tuen tarjoamisessa ja tärkeiden tietojen välittämisessä paikallisille yhteisöille. He ovat myös olleet avainasemassa maansisäisten pakolaisten avustamisessa ja suojapaikkojen tarjoamisessa.
Rauhanpuiston yleiskokouksen vaikutus paikalliseen valtadynamiikkaan on myös merkittävä. Vaikka yleiset hallinnolliset tehtävät (mm. koulutus, terveydenhuolto, infrastruktuurin ylläpito) kuuluvat edelleen Karenin kansallisliiton (Karen National Union, KNU) toimivaltaan, yleiskokous on lisännyt huomattavasti karenien suojelualueiden väestön osallistumista laajempaan päätöksentekoon. Korottamalla yhteisön jäsenten ääntä yleiskokous luo tasapuoliset toimintaedellytykset, antaen KNU:n jäsenille paremmat mahdollisuudet kuulla yhteisön jäsenten ääntä ja mahdollistaen yhteisön jäsenten paljon laajemman osallistumisen hallinnollisiin ja maisema-alueen tason päätöksiin. Tämä on lisännyt paikallisen hallinnon läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta.
Karen-alkuperäiskansalle luonto ja kulttuuri ovat syvästi sidoksissa toisiinsa, eikä toinen voi selviytyä ilman toista. Alkuperäiskansojen tietämyksen pohjalta ja rauhanpuiston institutionaalisen rakenteen mahdollistamana alueen yhteisöt torjuvat luontoon kohdistuvia uhkia suoraan. Waklay Hta -julistus, jonka yleiskokouksen edustajat ja Kawthoolein metsäosasto hyväksyivät heinäkuussa 2022, sisältää suunnitelman elintärkeiden ekosysteemien ja villieläinten suojelemiseksi SPP:n alueella. Tämä tapahtuu perinteisten käytäntöjen laajentamisen ja opettamisen, yhteisön metsänvartijoiden kouluttamisen, paikallisten tabujen dokumentoinnin ja vahvistamisen sekä pyhien paikkojen dokumentoinnin kautta.
Yhteisön johtajien, karenien eri alojen opettajien, opiskelijoiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittämä kulttuurinen opetussuunnitelma on alkanut levitä laajemmin Salweenin rauhanpuistossa, ja sen on tarkoitus laajentua koko KNU:n koulujärjestelmään. Tämä antaa karenien nuorille, erityisesti niille, jotka ovat kasvaneet pois esi-isiensä asuinalueilta, mahdollisuuden olla läheisemmässä yhteydessä kulttuurisiin juuriinsa. Tämän rinnalla naisten tutkimusryhmä (Women Research Group) jatkaa kasvi- ja eläinlajien dokumentointia, jakaa löydöksensä Kawthoolein yhteisöjen kanssa ja vahvistaa karenien kansan suvereniteettia alkuperäiskansojen tietämyksessä. Vuonna 2024 julkaistun sienilajikirjan lisäksi tutkimusryhmä osallistui samana vuonna Kolumbiassa järjestettyyn COP-16-elonkirjokokoukseen, jossa se kertoi maailman johtajille käynnissä olevan työnsä tärkeydestä.
* Kaw on karenien perinteinen maankäyttömuoto, joka yhdistää vesielinympäristöt, kotitalouksien viljelymaat, yhteisömetsät ja suojelualueet monimuotoiseksi ekosysteemiksi, jossa elonkirjo kukoistaa asutulla alueella.
Karen Environmental and Social Action Network (KESAN) toimii Myanmarin Karen-osavaltion (Kawthoolei) karen-alkuperäiskansan yhteisöjen perinteiseen tietoon pohjautuvan kestävän toimeentulon hyväksi. Se pyrkii myös lisäämään ympäristöön ja ilmastokysymyksiin liittyvää tietoisuutta, sekä voimaannuttamaan yhteisöjä kehittämään kestäviä toimeentulon muotoja ja toimimaan oikeuksiensa puolesta. KESANin verkkosivut.
Artikkeli on käännös Karen Environmental and Social Action Networkin (KESAN) julkaiseman Karen Indigenous Community Conserved Territories -pienjulkaisun SPP-osuudesta.
Lisätietoa Salweenin rauhanpuistosta:
KESANin Salween Peace Park -ohjelman sivut
Yale Environment 360 -verkkolehden artikkeli Amid Tensions in Myanmar, An Indigenous Park of Peace is Born
Radical Ecological Democracy -verkkosivuston artikkeli Salween Peace Park – A place for all living things
ICCA Consortiumin verkkosivuston artikkelit Salweenin rauhanpuistosta
KESANin johtaja Paul Sein Twa vuoden 2020 Goldman-ympäristöpalkinnon saajana
Videoita Salweenin rauhanpuistosta:
No to Mining, Yes to Life -verkoston vimeo-video
