Tervetuloa muutosvaihtoehtojen pariin!
Ihmiskunta on järjestelmätason kriisissä. Sen ulottuvuuksia ovat maailmanlaajuiset ja toisiinsa kietoutuneet ympäristö-, talous- ja sosiaaliset kriisit. Tämä systeeminen kriisi voidaan ratkaista vain systeemisten vaihtoehtojen avulla – emme voi ratkaista vain yhtä kriisiä puuttumatta myös muihin.
Olemme tähän Muutosvaihtoehdot-verkkojulkaisuumme koonneet artikkeleita ja manifesteja, jotka kurottuvat avaamaan näkymiä järjestelmätason muutosta ajaviin ajattelutapoihin, visioihin ja konkreettisiin toimiin. Ei ole vain yhtä muutosvaihtoehtoa, niitä on monia. Halusimme asettaa rinnakkain useita teemoja ja näkökulmia, koska maailmaa muuttaaksemme tarvitsemme täydentävyyttä ja moniäänisyyttä.
Olemme käyttäneet julkaisun sisällön jaottelussa vuonna 2017 julkaistun Systemic Alternatives -teoksen kuutta teemaa tai vaihtoehtoehdotusta: Hyvä elämä, Kasvun purku, Yhteinen, Ekofeminismi, Maaemon oikeudet ja Paikallistaminen. Näiden vaihtoehtojen käsitteitä ja historiaa avaavat ja kuvittavat Fundación Solónin tuottamat infograafit.
Useimmat verkkojulkaisun teksteistä tulevat globaalin etelän ajattelijoilta ja todellisuuksista. Merkittävä osa teksteistä on suomennettu vuonna 2019 julkaistusta Pluriverse: A Post-Development Dictionary -kirjasta, jossa on yli sata esseetä globalisoituneen nykykehityksen vaihtoehdoista. Osa teksteistämme avaa ja analysoi kuutta vaihtoehtoteemaa, ja osa on niitä lähellä olevia, mutta erillisiä muutosehdotuksia. Kunkin artikkelin loppuun on listattu aiheeseen liittyvää lähdekirjallisuutta ja nettilinkkejä.
Hyvä elämä (Buen Vivir/ Vivir Bien) on eräänlainen kollektiivisen hyvinvoinnin käsite, joka kumpuaa yhtäältä postkoloniaalisesta kehityskriittisestä keskustelusta ja toisaalta Andien alueen alkuperäiskansojen maailmankatsomuksista. Sen keskeisenä arvona on kunnioitus elämää ja luontoa kohtaan. Elämän arvoja ei voida palauttaa vain taloudelliseen hyötyyn, vaan muut merkityksenannon ja arvon muodot ovat keskeisempiä. Olemme rinnastaneet hyvä elämä -teemaan myös artikkelit muun muassa ekologisesta demokratiasta ja väkivallattomasta vastarinnasta.
Kasvun purku (Degrowth) ei itse asiassa ole kasvun vastakohta tai negatiivista kasvua, vaan se on yhteiskunnallinen liike, jossa yhdistyvät erilaiset ajatusvirrat, kokemukset ja strategiat, joiden tavoitteena on rakentaa itsenäisiä ja säästäväisiä yhteiskuntia. Se on luonnonvarojen ja energian kulutuksen vähentämistä biofyysisten rajoitusten mukaisesti, mikä tarkoittaa tuotannon ja kulutuksen tuotannollisesta kehästä luopumista. Artikkelimme avaavat tätä vaihtoehtoa eri suunnista.
Yhteinen (tai yhteisvauraus, Commons) on pohjimmiltaan prosessi, jossa sosiaalisesti hallitaan ihmisyhteisön kannalta välttämättömiä eri elementtejä ja näkökohtia. Nämä yhteistoiminnalliset sosiaaliset suhteet kehittyvät jonkin aineellisen, luonnollisen tai digitaalisen elementin tai tietämyksen ympärille, mutta se, mikä tekee niistä yhteisvaurauden, on käytäntö, jossa niitä hallitaan yhteisönä. Useat artikkeleistamme liittyvät maahan ja ruokaan maaseudun yhteisvaurauksina.
Ekofeminismi (Ecofeminism) on kriittinen teoria, filosofia ja tulkinta maailmasta. Lähestymistavalla pyritään selittämään ja muuttamaan nykyistä hallinnan ja väkivallan järjestelmää keskittymällä patriarkaatin kritiikkiin ja luonnon liialliseen hyväksikäyttöön sekä niiden vaikutuksiin yhteiskuntaan, kehoihin ja ympäristöön. Artikkelimme esittelevät konkreettisia ekofeministisiä aloitteita globaalista etelästä.
Maaemon oikeudet (The Rights of Mother Earth) on kehotus luopua vallitsevasta ihmiskeskeisestä maailmankuvasta ja rakentaa toisenlaisia suhteita luontoon. Sen sijaan, että ihminen on kaiken keskipisteenä, jokaisella luonnon osalla tai ilmenemismuodolla on oltava oikeus olla olemassa, oikeus olemassaolonsa vaatimaan paikkaan ja tilaan sekä oikeus vuorovaikuttaa toisten olevaisten kanssa. Olemme julkaisussamme sisällyttäneet tämän teeman alle myös ympäristöoikeudenmukaisuuden.
Paikallistaminen (Relocalization, Deglobalisation) kyseenalaistaa globaalin yhdentymisprosessin, jota hallitsevat pääoman logiikka ja talouden oletettu rationaalisuus, jotka heikentävät ihmisten ja valtioiden päätöksentekokykyä. Paikallistaminen tarkoittaa sitä, että aletaan ajatella ja rakentaa kansainvälistä yhdentymistä, joka perustuu kansojen, kansakuntien, paikkakuntien ja yhteisöjen tarpeisiin. Artikkeleissamme esitellään muun muassa itsehallintoa, elintarvikejärjestelmiä ja alkuperäiskansojen luonnonsuojelualueita.
Yksikään näistä vaihtoehdoista ei pysty yksinään vastaamaan riittävällä tavalla järjestelmäkriisiin. Kaikkien näiden ja monien muiden ehdotusten on täydennettävä toisiaan, jotta voidaan luoda systeemisiä vaihtoehtoja. Kaikilla visioilla on omat vahvuutensa, rajoituksensa, ristiriitansa ja liittymäkohtansa. Täydentävyys on voimien yhdistämistä monimuotoisen kokonaisuuden saavuttamiseksi.
Itse täydennämme verkkojulkaisua uusilla teksteillä ajan myötä.
Inspiroivia lukuhetkiä!
Julkaisun toimittajat