Joan Martinez-Alier
1980-luvulta lähtien ympäristöoikeudenmukaisuusliike on luonut useita käsitteitä ja kampanjoita. Globaali ympäristöoikeudenmukaisuusliike on muuttumassa vakuuttavaksi, mistä osoituksena on Ympäristöoikeudenmukaisuusatlas.
Globaali ympäristöoikeudenmukaisuuden liike auttaa painostamaan yhteiskuntia ja taloutta kohti ympäristöllistä kestävyyttä. Se on syntynyt ’ekologisen jakautumisen konfliktit’ –termistä, jota käytetään kollektiivisista valituksista liittyen ympäristölliseen epätasa-arvoon. Elinor Ostrom ja hänen yhteisvaurauksia tutkiva oppisuuntansa on tutkinut esimerkkiä, jossa tehdas saastuttaa jokea, mikä ei kuulu kenellekään, tai on yhteisön käyttämä. Markkinat eivät arvota tällaista tuhoa. Samanlainen tilanne syntyy, kun jäätiköt sulavat Andeilla tai Himalajalla jättäen yhteisöt vesipulaan. Carl William Kapp on sanonut, että jos näitä ulkoisvaikutuksia voitaisiin mitata rahalla, ja näin sisällyttää hintoihin, nämä kulurakennetta muuttavat onnistumiset voisivat vaikuttaa enemmän kuin markkinat, ja ne voisivat johtaa haitoista kärsivien valituksiin. Jos valitukset ovat vaikuttavia – mikä ei ole yleistä – saastuttava toiminta saatetaan kieltää.
Yhdysvalloissa tällaiset ekologisen jakautumisen konfliktit erityisesti värillisiä kohtaan pysyvänä vääryytenä johtivat sosiaalisen liikkeen nousuun 1980-luvulla. Sanaa ympäristöoikeudenmukaisuus alettiin käyttää kamppailuissa, joissa vastustettiin ongelmajätteiden dumppaamista köyhien mustien yhteisöjen keskuuteen. Jo vuonna 1991 ’värillisten ihmisten ympäristöjohtajuus- huippukokouksessa’ luotiin suhteita kansallisen ja kansainvälisen värillisten ihmisten liikkeen luomiseksi, heidän maittensa ja yhteisöjen tuhoamista ja anastamista vastaan. Luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuljetukseen ja jätteiden hävittämiseen liittyvien ekologisten jakautumisen konfliktien määrä on kasvussa. Useita valituksia on tehty, mutta on myös esimerkkitapauksia, joissa hankkeita on pysäytetty ja vaihtoehtoja kehitetty. Ympäristöoikeudenmukaisuus on vahva ’linssi’ katsottaessa näitä negatiivisia vaikutuksia vastaan käytyjä kamppailuita.
Globaali ’sosiaalinen aineenvaihdunta’ kuvaa energian ja materiaalin liikkuvuutta, joka vaikuttaa ihmisten elinkeinoihin ja luonnonsuojeluun kaikkialla maailmassa. Tämän päivän teollinen talous ahmii materiaaleja ja energiaa. Myös kasvamaton teollinen talous tarvitsee uutta fossiilista energiaa, koska energiaa ei kierrätetä, ja uusia materiaaleja, jotka kierrätetään vain osittain. Näiden tarve kasvaa talouskasvun myötä.
Teollistumisen myötä yhä suurempi määrä hiilidioksidia päästetään ilmakehään, mikä vahvistaa kasvihuoneilmiötä ja merien happamoitumista. Tämä ei ole kiertotaloutta, vaan kaaostaloutta. Pohjavesivarannot, metsät ja kalavedet ovat ylikulutettuja, maaperän hedelmällisyys vaarantunut ja luonnon monimuotoisuus ehtynyt. Muuttuva sosiaalinen aineenvaihdunta lisää ekologisen jakautumisen konflikteja, jotka ovat yhteydessä luokkajakoon, etnisiin tai alkuperäiskansaidentiteetteihin, sukupuoleen, kastiin tai alueellisiin oikeuksiin liittyviin sosiaalisiin konflikteihin.
Toisenlaista ehtymistä tapahtuu, kun aineenvaihdunnallista kasvua tarvitaan kaivostoimintaan, patoihin, kaasun säröttämiseen, plantaaseihin ja uusia kuljetusverkostoja varten. Pikkuhiljaa nämä hankkeet valtaavat kaikki maailman kolkat, heikentäen ympäristöä sekä paikallisten yhteisöjen elinoloja, ja yhteisöt valittavat sen mukaisesti. Globaali ympäristöoikeudenmukaisuusliike on muuttumassa vakuuttavaksi, mistä osoituksena on Ympäristöoikeudenmukaisuusatlas (www.ejatlas.org). Potentiaalisesti ympäristöoikeudenmukaisuusliikkeen ja luonnonsuojeluliikkeen liitto on haastava, mutta yhteistyötä degrowth-liikkeen kanssa on ehdotettu vuodesta 2012 lähtien.
Ekologisen jakautumisen konfliktit eroavat taloudellisen jakautumisen konflikteista, jotka liittyvät palkkoihin, hintoihin ja vuokriin. Ekologisen jakautumisen konfliktit liittyvät toimeentulon olosuhteisiin eli luonnonvarojen käyttöön/hallintaan ja saastumisen jakaantumiseen. Niiden päähenkilöinä eivät todennäköisemmin ole teollisuustyöntekijät, vaan avokaivoksista kärsivät alkuperäiskansojen naiset, palmuöljyplantaasien alta syrjäytetyt pienviljelijät tai jätteenpolttolaitoksia vastustavat kaupunkilaiset ja jätteiden kierrättäjät (kuten esimerkit Ympäristöoikeudenmukaisuusatlaksessa osoittavat). Nämä konfliktit eroavat klassisista pääoman ja työvoiman välisistä konflikteista, vaikka ne ovatkin osittain limittäisiä.
Nämä konfliktit ovat kahdella tapaa kamppailuja arvostuksesta. Ensinnäkin kysytään, mitä arvoja tulisi soveltaa, kun päätöksiä luonnon käytöstä hankkeissa tehdään (esimerkiksi markkina-arvot sisältäen fiktiivisen rahan arvon ehdollisen muutoksen tai muut menetelmät; elinkeinojen arvot, pyhyys, alkuperäiskansojen alueelliset oikeudet, ekologiset arvot niiden omilla mittareillaan). Toiseksi, vielä tärkeämpänä, millä sosiaalisella ryhmittymällä tulisi olla valta ottaa huomioon tai jättää pois merkitykselliset arvot, vertailla niitä ja hyväksyä valinnat? Voiko esimerkiksi alkuperäiskansojen pyhillä alueellisilla oikeuksilla olla veto-oikeus?
1990-luvun puolivälissä luotiin yhteys Yhdysvaltain ympäristöoikeudenmukaisuusliikkeen ja Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Aasian ’köyhien ympäristöliikkeiden’ välille. Tämä tapahtui Chico Mendesin kuoltua vuonna 1988 hänen taistellessaan metsäkatoa vastaan Brasiliassa ja Ken Saro-Wiwan ja ogoni-tovereiden kuoltua 1995 kamppailussa Shellin öljynpumppausta ja kaasunpolttoa vastaan Nigerin jokisuistossa. 1990-luvun puolivälissä myös liberaaliteologi Leonardo Boffin kirja Cry of the Earth, Cry of the Poor (1995) yhdisti köyhyyden ja ympäristökamppailut. Hänen työtään puolustetaan Paavin Laudato si -kirjeessä piispoille (2015), joka on jo itsessään vaatimus ympäristöoikeudenmukaisuuden puolesta.
1980-luvulta lähtien ympäristöoikeudenmukaisuusliike on luonut useita käsitteitä ja kampanjoita. Accion Ecológica Ecuadorissa, ERA Nigeriassa ja Oilwatch-verkosto ehdottivat ensimmäisinä fossiilisten polttoaineiden jättämistä maaperään. Sosioekonomisen epätasa-arvon vastustus on synnyttänyt monia ympäristöoikeudenmukaisuusjärjestöjä. Ne ajavat vaihtoehtoista sosiaalista muutosta ja luovat uutta ympäristöoikeudenmukaisuuden sanastoa. Uusia termejä ja ilmaisuja ovat esimerkiksi kansanlääketiede, uhratut alueet, ilmasto-oikeudenmukaisuus, vesioikeudenmukaisuus, ruokasuvereniteetti, biopiratismi, Kiinan ’syöpäkylät’, Brasilian ’vihreät aavikot’, Argentiinan ’savustetut ihmiset’, Intian ’hiekkamafiat’, ympäristörasismi, ’plantaasit eivät ole metsiä’, ekologinen velka, maakaappaukset ja merten kaappaukset. Useat verkostot käyttävät näitä käsitteitä eri kielillä kehittäen omia laulujaan, bannereitaan ja dokumenttejaan.
Joan Martinez-Alier on ekologisen taloustieteen ja poliittisen ekologian vanhempi tutkija Ympäristötieteen ja teknologian instituutissa Barcelonan autonomisessa yliopistossa. Hän on kirjoittanut muun muassa kirjat Ecological Economics: Energy, Environment and Society ja The Environmentalism of the Poor: A Study of Ecological Conflicts and Valuation.
Alkuperäisteksti kirjassa: Pluriverse: A Post-Development Dictionary. Toim. A. Kothari, A. Salleh, A. Escobar, F. Demaria ja A. Acosta. Authors Upfront ja Tulika, Delhi, 2019
Lisälukemista:
Bullard, R. (1993). Confronting Environmental Racism: Voices from the Grassroots. Boston: South End Press.
Martinez-Alier, J. (2002). The Environmentalism of the Poor: A Study of Ecological Conflicts and Valuation. Cheltenham: Edward Elgar.
Martinez-Alier, J. (2012). ‘Environmental Justice and Economic Degrowth: An alliance between Two Movements’, Capitalism Nature Socialism, vol. 23, no. 1: 51–73.
Martinez-Alier, J., L. Temper, D. Del Bene and A. Scheidel (2016). ‘Is There a Global Environmental Justice Movement?’, Journal of Peasant Studies, vol. 43, no. 3: 731–55.
Environmental Justice Atlas (EJ Atlas) dokumentoi ja luettelee yli 2000 ympäristökysymyksiin liittyvää sosiaalista konfliktia eri puolilla maapalloa: http://ejatlas.org
EJOLT (Environmental Justice Organisations, Liabilities and Trade) -sanasto tarjoaa ekologiseen taloustieteeseen, poliittiseen ekologiaan ja ympäristöoikeudenmukaisuuteen liittyvien peruskäsitteiden lyhyet selitykset. http://www.ejolt.org/section/resources/glossary/
Kuva: Shekhar. Maalaus (alkuperäinen väreissä)
