World March of Women
Kansainvälisen Naisten maailmanmarssi -verkoston julkilausuma ennen COP27-ilmastokokousta Egyptissä loppuvuodesta 2022.
6.11.2022
Ilmastokriisin kielteiset vaikutukset ovat alkaneet tuntua päivä päivältä enemmän. Samaan aikaan kun jäätiköt sulavat yhdessä osassa maailmaa, toiset maista kamppailevat korkeiden lämpötilojen ja kuivuuden kanssa. 47 prosenttia EU:n maa-alasta kärsii ‘uhkaavasta’ kuivuudesta. Kiinan suurimmassa joessa Jangzessa mitattiin alhaisin vedenkorkeus 157 vuoteen. Vastikään tänä kesänä tulipalot tuhosivat tuhansia hehtaareja viljelymaata eri puolilla maailmaa ja pysäytti toimitusketjuja. Samalla kun yhdessä osassa maailmaa syttyi tulipaloja, toisessa osassa maailmaa esiintyi tulvia ja maanvyöryjä. Monet ihmiset menettivät henkensä tai joutuivat jättämään kotinsa niiden vuoksi Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissa, Iranissa ja Australiassa. Ilmastonmuutoksesta on tulossa yhä useammin siirtolaisuuden ja muuttoliikkeen taustatekijä.
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät ole pelkästään fyysisiä vaan myös psykologisia, taloudellisia ja poliittisia, mikä lisää eriarvoisuutta yhteiskunnissamme. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohtaavat kuitenkin voimakkaimmin ihmiset, jotka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Köyhät maat ja väestöt – ennen kaikkea naiset – ovat yhä alttiimpia näille katastrofeille.
Tullakseen toimeen maaseudun köyhät ja alkuperäiskansojen naiset ovat riippuvaisia luonnonvaroista, ja juuri he ovat vastuussa toimeentuloon tarvittavien peruselintarvikkeiden tuottamisesta, veden keräämisestä sekä lasten ja vanhusten hoidosta monissa osissa maailmaa. Ilmaston aiheuttama muuttoliike vaikuttaa suhteettomasti köyhissä maissa, mikä koskee pääasiassa naisia.
Luonnonkatastrofien tai ympäristön tilan heikkenemisen aiheuttama muuttoliike merkitsee naisille lisääntynyttä riskiä joutua erilaisten väkivallan muotojen, myös seksuaalisen väkivallan, uhreiksi. Lisäksi ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavat tuhoisasti naisten terveyteen, turvallisuuteen, oikeuksiin ja taloudelliseen tilanteeseen. Ilmastokriisi voi kaikkialla maailmassa pahentaa eriarvoisuutta muun muassa terveydenhuollon, terveellisen ruoan, puhtaan veden ja sähkön saannissa.
Syylliset näkyväksi ilmasto-oikeudenmukaisuuden varmistamiseksi
Ilmastokriisin edessä on tärkeää miettiä, miten tähän on päädytty. Tieteellinen tieto osoittaa, että maapallon tilan heikkeneminen johtuu kapitalistisesta tuotantotavasta ja sen kanssa käsi kädessä kulkevasta kulutusmallista. Ilmasto-oikeudenmukaisuuden saavuttamiseksi on tärkeää korostaa pohjoisten teollisuusmaiden historiallista vastuuta nykyisestä tilanteestamme.
Suurimmat hiilidioksidipäästöjen aiheuttajat – nimittäin Yhdysvallat, Eurooppa, Kanada ja Australia – ovat vanhoja siirtomaavaltoja, jotka ovat yhdessä aiheuttaneet yli puolet kumulatiivisista globaaleista päästöistä. Siirtomaamiehityksillä ja sodilla on myös keskeinen rooli maapallon ekologian massiivisessa tuhoutumisessa. Sodilla on lukuisia vaikutuksia luontoon: asevalmistajien ja turvajärjestelmien valmistajien aiheuttama saastuminen, armeijoiden ylläpitämisestä ja konflikteihin valmistautumisesta aiheutuvat ympäristökustannukset, sekä sodanaikaisten pommitusten ja aseiden käytön vaikutukset luonnonympäristöön.
Näistä tosiasioista huolimatta johtavat kuluttajat ja päästöjen tuottajamaat eivät tietoisesti halua puhua sotavoimiensa päästömääristä. Esimerkiksi Yhdysvaltain armeijan päästöt ylittävät lähes 140 maan päästöt. Se on maailman suurin institutionaalinen öljynkuluttaja ja siten maailman suurin institutionaalinen kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja. Venäjän ja Ukrainan sodan tuhoisien ihmisiin kohdistuvien vaikutusten lisäksi olisi otettava huomioon myös sen vaikutukset ilmastokriisiin. Fossiilisten polttoaineiden, sotilasoperaatioiden ja sodan välinen vaarallinen suhde on purettava.
Sen sijaan, että maat olisivat keskustelleet näistä tuholuvuista, ne alkoivat puhua ilmastonmuutoksesta turvallisuuskysymyksenä – ne alkoivat käsitellä ilmastokriisiä kansallisen turvallisuuden uhkana. Ajattelutavan mukaan niitä, joilla ei ole mitään tekemistä ilmastokriisin aiheuttamisen kanssa ja jotka ovat päinvastoin kriisin uhreja, kutsutaan nyt ‘uhkaksi’ maiden kansalliselle turvallisuudelle.
Nyt Yhdysvallat, Iso-Britannia, Kanada ja Australia käyttävät yli kaksi kertaa enemmän rahaa rajojensa aseistamiseen kuin mitä ne käyttävät ilmastorahoitukseen. Siksi vaatimuksemme ei ole vain armeijan päästöjen vähentäminen vaan myös sotilasoperaatioiden ja sotien lopettaminen. Meidän pitäisi rakentaa yhdessä maailmaa, jossa haasteisiimme vastataan yli rajojen.
Kieltäydymme kantamasta ilmastokriisin taakkaa hartioillamme.
Ilmastokriisin synnyttäjien on maksettava siitä lasku!
Tänä vuonna YK:n vuosittainen ilmastokokous pidetään Egyptissä. Kyseessä on 27. osapuolikonferenssi, josta käytetään yleisesti nimitystä COP27. Olemme kaikki yhä lähempänä ilmastokatastrofia, mutta poliittiset johtajat ja suuryritykset ovat liian uppoutuneita kilpailuun resursseista, markkinoista ja geopoliittisesta ylivallasta ryhtyäkseen tarvittaviin toimenpiteisiin planeettamme pelastamiseksi. Ratkaisu ilmastokriisiin ei tule niiltä, jotka aiheuttivat kriisin. Ilmastokriisistä ei voida keskustella pääoman etuja suosivasta näkökulmasta. Kapitalistit tunnetusti anastavat ilmamme, vetemme, maamme sekä oikeutemme terveelliseen elämään ja demokratiaan ja ovat vastuussa ilmastokriisistä. Kaikki elämänalueet kattavan tuhon ja hyväksikäytön tulokset ovat ilmeisiä.
Feministinen käsityksemme mukaan luonnon tuhoaminen on osa kapitalismia itseään sen loputtomassa voiton tavoittelussa. Ei riitä, että havaitsemme tämän järjestelmän vaikutusten vaikuttavan pahiten naisiin. Kapitalismi käyttää patriarkaalisia rakenteita nykyisessä pääoman kerryttämisessä.
Tämän vuoksi emme usko toimiin, joilla pyritään vain vähentämään tuotantojärjestelmän kielteisiä vaikutuksia. Sen sijaan haluamme kehittää kamppailuamme yhdistämällä luokan, rodun, seksuaalisuuden ja sukupuolen näkökulmat niiden rakenteiden muuttamiseksi, jotka ovat vastuussa epätasa-arvoisista suhteista ja valtataisteluista. Siksi feministinen lähestymistapa ilmasto-oikeudenmukaisuuteen on välttämätön.
Naisten maailmanmarssilla taistellaan todellisen muutoksen puolesta: Suunnitelmamme perustuu naisten välisten siteiden vahvistamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen kaikkien naisten yhteisistä huolenaiheista – erityisesti paikallisesti – taistelussa kulutustottumusten ja kapitalistisen järjestelmän tuotantomallin muuttamiseksi.
Haasteenamme on yhdistää naisten kamppailut ympäristöllistä epätasa-arvoa vastaan sekä maaseudulla että kaupungeissa, jotta julkiset palvelut ja yhteiset hyödykkeet voidaan turvata, luontoa suojella ja torjua elämämme yksityistämistä.
Taistelu ruokasuvereniteetin puolesta, agroekologinen vastarinta (jota naiset perinteisesti johtavat), oman kehon hallinnan feministinen politisointi, naisten autonomian rakentaminen sekä elämän ja luonnon hoitamisen keskeinen merkitys tuottavat yhdessä poliittisia yhtymäkohtia, joiden avulla voidaan rakentaa uusi kestävän elämän paradigma, joka perustuu tasa-arvoon ja tulevista sukupolvista huolehtimiseen.
Siksi me feministit sanomme:
Ilmasto-oikeudenmukaisuutta ei voi olla ilman feminismiä!
***
Alkuperäisteksti: Julkilausuma on julkaistu englanniksi World March of Women -verkoston nettisivuilla: https://marchemondiale.org/index.php/2022/11/06/no-climate-justice-without-feminism/
Kuva: World March of Women -verkoston logo (alkuperäinen väreissä)
