Mónica Chuji, Grimaldo Rengifo & Eduardo Gudynas
Buen viviriin kuuluvia ajattelutapoja yhdistävät etenkin niiden irrottautuminen modernismiin liittyvästä edistysuskosta, laajennettujen yhteisöjen tunnustaminen sekä eettinen käsitys, joka painottaa kaikkien olioiden itseisarvoa.
Buen vivir tai Vivir bien ovat espanjankielisiä käsitteitä, joiden suomenkieliset vastineet ovat ”hyvä elämä” tai “elää hyvin”. Buen vivir yhdistelee latinalaisamerikkalaisia maailmankatsomuksia, jotka kyseenalaistavat radikaalilla tavalla kehityksen ja modernismin olennaisimpia osatekijöitä. Lisäksi ne tarjoavat vaihtoehtoja, jotka ylittävät modernin kehitysajattelun monin tavoin.
Buen vivir ei ole yhtenevä länsimaisen ajattelun ’hyvinvoinnin’ tai ’hyvän elämän’ käsitteiden kanssa, eikä sitä tule myöskään kuvata vain ideologiana tai kulttuurina. Buen vivir ilmaisee syvällisempää maailmankatsomusta ja muutosta suhtautumisessa tietoon sekä tunnesidoksiin ja henkisyyteen osana elämää. Se on ontologinen (olevaisen perimmäistä olemusta tutkaileva) avaus tavoille ymmärtää maailma ihmisten ja muiden olioiden välisinä suhteina, poiketen tässä perustavanlaatuisesti yhteiskunnan ja luonnon kahtiajakoon perustuvasta modernista ajattelusta. Buen vivir on jatkuvasti muotoutuva, moniarvoisuutta korostava käsite, joka esiintyy eri muodoissa eri paikoissa ja alueilla. Toisinajatteleva se on risteyttäessään alkuperäiskansojen ontologioita modernismin kritiikkiin.
Buen viviriin liittyviä ideoita on kirjattu 1950-luvulta lähtien, mutta sen nykyisiä merkityksiä muotoiltiin 1990-luvulla. Ideaa kehitettiin etenkin Perussa Andien pienviljelijöiden teknologioita kehittävässä hankkeessa (PRATEC), Boliviassa Andien maa- ja karjatalouden kehittämiskeskuksessa (CADA) sekä Ecuadorissa useiden intellektuellien sekä yhteisö- ja alkuperäiskansajohtajien toimesta. Monet kansanliikkeet ovat tukeneet buen vivir -ajattelua, mikä on johtanut poliittisiin muutoksiin Boliviassa ja Ecuadorissa ja sen tunnustamiseen maiden perustuslaeissa.
Muunnelmia ja moninaisuutta
Buen vivir sisältää erilaisia, kuhunkin yhteiskunnalliseen, historialliseen ja ekologiseen yhteyteen liittyviä muunnelmia. Muunnelmat ovat syntyneet keksimällä ja yhdistelemällä käsitteitä alkuperäiskansojen perinteistä modernismin kriittisiin asemointeihin. Näitä alkuperäiskansojen maailmankatsomuksia ovat aymara-kansan suma qamaña, Boliviassa elävän guarani-kansan ñande reko ja sumak kawsay, Ecuadorissa elävän kichwa-kansan allin kawsay ja Perussa elävän quechua-kansan allin kawsay. Myös Ecuadorin ja Perun alueilla syntynyt shür waras ja Chilen mapuche-kansan kûme morgen ovat samantyyppisiä maailmankatsomuksia.
’Läntistä’ myötävaikutusta on puolestaan kehitysajattelun radikaali kritiikki, johon kuuluvat jälkikehitys, valta- ja tietorakenteissa ilmenevän koloniaalisuuden tunnistaminen, feministinen kritiikki patriarkaalisuutta kohtaan, kaiken ei-inhimillisen itseisarvon tunnistavat vaihtoehtoiset etiikan teoriat, sekä syväekologinen ajattelu ja muut ympäristölähtöiset näkemykset.
Buen vivirin sisällä näkemykset eroavat toisistaan. Esimerkiksi Ecuadorin sumak kawsay viittaa taitoon elää hyvää ja harmonista yhteisöelämää, johon kuuluu sosiaalisia ja ekologisia ulottuvuuksia. Bolivian suma qamaña sisältää edellisten lisäksi hyväntahtoisuuden tietyillä alueilla olevissa monimuotoisissa yhteisöissä. Vaikka buen vivir pohjaa alkuperäiskansojen ajatteluun ja kolonialismin vaikutusten tunnistaminen on olennaista, se ei kuitenkaan rajoitu alkuperäiskansoihin tai pyri palaamaan kolonialismia edeltäneeseen aikaan.
Moninaisuudessa on toki myös yhteisesti jaettuja komponentteja. Kaikki ne kyseenalaistavat edistyksen käsitteen ja väittämät yhdestä universaalista historian kulusta. Nämä maailmankatsomukset ovat avoimia useille, rinnakkaisille, epälineaarisille ja kehämäisille historiallisille prosesseille. Ne myös kyseenalaistavat vallitsevan kehitysajattelun ja sen sisältämän pakkomielteen taloudellisen kasvuun, kuluttamiseen ja luonnon kaupallistamiseen. Kritiikki kohdistuu niin kapitalistiseen kuin sosialistiseenkin ajatukseen kehityksestä. Tästä näkökulmasta käsin sosialistinen buen vivir olisi järjetön ajatus. Vaihtoehdot ovat sekä jälkikapitalistisia että jälkisosialistisia, kasvun pakkomielteestä irrottautumista, keskittymistä ihmisten tarpeiden tyydyttämiseen säästäväisyyden periaatteita kunnioittaen.
Buen vivir siirtää sivuun ihmisen keskeisen aseman ainoana poliittisen edustuksellisuuden subjektina ja ainoana arvottamisen lähteenä. Tämä tarkoittaa eettistä keskustelunavausta tunnustamalla ei-inhimillisten olioiden itseisarvon ja luonnon oikeudet, sekä poliittista keskustelunavausta hyväksymällä ei-inhimilliset oliot subjekteiksi. Se kohtaa patriarkaalisuuden, jopa maaseudun ja alkuperäiskansayhteisöjen sisällä, edistäen feministisiä vaihtoehtoja, jotka elvyttävät naisten keskeistä roolia yhteisöjen ja luonnon puolustajina.
Moderniin ajatteluun sisältyvä ihmisen ja luonnon toisistaan erottamisen haastetaan myös. Buen vivirin mukainen laajempi ymmärrys yhteisöistä käsittää ihmisten lisäksi kaikki muut oliot, kuten eläimet, kasvit, vuoret, henget, ja niin edelleen, jotka yhdessä muodostavat elämän moninaisuuden kullakin alueella. Esimerkkinä on Andien alueen käsite ayllu, joka tarkoittaa tiettyyn paikkaan sidonnaisia sosio-ekologisia yhteisöjä.
Buen vivir torjuu kaikki kolonialismin muodot ja ottaa etäisyyttä monikulttuurisuuteen. Sen sijaan se kannattaa kulttuurienvälisyyttä, jossa arvostetaan kaikkea perinteisiin sidottua tietoutta; niinpä se korostaa tarvetta elvyttää plurikansallisuuteen pohjaavaa politiikkaa. [Plurikansallisuuden tai pluriversen käsitteen voi ymmärtää moniarvoisuuden periaatteen kautta. Eri kansojen rinnakkaiselo on mahdollista, kun eri kansat hyväksyvät toisensa erilaisuuksista huolimatta; suom.huom].
Buen vivir painottaa tunneherkkyyden (affektiivisuuden) ja henkisyyden tärkeyttä. Suhteet laajemmin ymmärretyissä yhteisöissä eivät rajoitu kaupankäyntiin tai hyötysuhteisiin, vaan niihin sisältyy vastavuoroisuuden, täydentävyyden, yhteisöllisyyden ja uudelleenjaon periaatteita.
Myös arvostelua ja ristiriitaisuuksia
Buen vivirin takana olevat näkemykset ovat herättäneet paljon arvostelua. Yhden kritiikin mukaan buen vivir heijastelee alkuperäiskansojen reduktionismia [eli monimutkaisten järjestelmien kuvaamista niiden taustalla olevien yksinkertaisempien osasien kautta; toim.huom.]. Toiset kriitikot puolestaan väittävät, että buen vivir on itse asiassa New Age -keksintö, eikä perinteinen alkuperäiskansojen maailmankatsomus. Perinteisen vasemmiston intellektuellien mielestä buen vivir, tarjotessaan vaihtoehtoja kehitykselle, vie syrjään todellisesta tavoitteesta eli vaihtoehdoista kapitalismille. Perinteinen vasemmisto ei myöskään hyväksy muiden olioiden itseisarvoa. Vastustuksesta huolimatta buen vivir on saavuttanut vahvaa ja laajamittaista tukea Andien alueella ja sieltä sen suosio on levinnyt ympäri Latinalaista Amerikkaa ja muuta maailmaa, tarjoten pohjan käytännöllisille kehitysvaihtoehdoille. Näitä ovat olleet luonnon ja Maaemon (Pacha Mama) oikeuksien sisällyttäminen esimerkiksi Ecuadorin perustuslakiin, Amazonin öljynporauksen vastainen moratorio, malli siirtymiseksi kaivannaistaloudesta jälkiekstraktivismin aikaan, sekä kosmopolitiikan ajatus, jossa myös muut kuin ihmiset ovat osallisina päätöksenteossa.
Ristiriitaisuudet buen vivirin alkuperäisten ajatusten sekä Bolivian ja Ecuadorin hallitusten kaivannaisiin perustuvien kehitysstrategioiden – joissa on edistetty valtavia kaivoshankkeita ja öljyntuotantoa Amazonian sademetsässä – välillä ovat suuria. Kyseiset hallitukset ovat pyrkineet voittamaan ristiriitaisuudet määrittelemällä buen vivirin uudelleen joko Ecuadorin sosialismiin tai Bolivian kehitysmalliin sopivaksi, asettaen sen uudelleen modernin kehykseen. Tätä ovat tukeneet jotkin valtion virastot, sekä osa paikallisesta ja Latinalaisen Amerikan ulkopuolelta tulevasta älymystöstä. Hyvistä tarkoituksistaan huolimatta he toistavat ajatusten kolonialismia.
Kaikesta huolimatta buen vivirin alkuperäiset ajatukset ovat säilyneet ja ruokkivat yhteiskunnallista vastarintaa tämänhetkistä kehitysajattelua kohtaan. Tästä esimerkkeinä ovat alkuperäiskansojen ja kansalaisten järjestämät suuret mielenosoitukset elinpiirien, vesien ja Maaemon puolustamiseksi Boliviassa, Ecuadorissa ja Perussa. Liikehdinnän laajuus osoittaa, ettei buen vivir ole vain harvojen intellektuellien tai muutamien kansalaisjärjestöjen asia, vaan se on kansalaisilta laajasti tukea saanut liike.
Yhteenvetona, buen vivir on käynnissä oleva ehdotelma, johon erilaiset liikkeet ja aktivistit osallistuvat, ja johon liittyy edistysaskeleita, takapakkeja, innovaatioita ja ristiriitaisuuksia. Buen vivir on aina työn alla, sillä moderniuden tuolle puolen siirtyminen ei ole helppoa. Sen on oltava moniarvoinen ja -muotoinen, sillä siihen sisältyy modernin ajattelun kyseenalaistaminen sekä erityisiin historioihin, alueisiin, kulttuureihin ja ekologioihin juurtuneiden, toisenlaisten ajattelun, tuntemisen ja olemisen tapojen (toisien ontologioiden) avaaminen. Buen viviriin kuuluvia erityisiä ajattelutapoja yhdistävät etenkin niiden irrottautuminen modernismiin liittyvästä edistysuskosta, relationaalisesta maailmankuvasta juontuvien, laajennettujen yhteisöjen tunnustaminen sekä eettinen käsitys, joka painottaa kaikkien olioiden itseisarvoa.
***
Mónica Chuji (Ecuador) on Amazonian kichwa-älykkö. Hän oli mukana perustuslakikomiteassa, toiminut viestintäministerinä sekä R. Correan ensimmäisen hallituksen tiedottajana.
Grimaldo Renfigo (Peru) on kouluttaja and Andien, erityisesti maahan liittyvän kulttuurin, edistäjä. Hän on mukana PRATEC-hankkeessa.
Eduardo Gudynas (Uruguay) on tutkija Latinalaisen Amerikan Sosiaaliekologian keskuksessa (CLAES) sekä vieraileva tutkija Antropologian laitoksella Kalifornian yliopistossa Davisissa.
Alkuperäisteksti kirjassa: Pluriverse: A Post-Development Dictionary. Toim. A. Kothari, A. Salleh, A. Escobar, F. Demaria ja A. Acosta. Authors Upfront ja Tulika, Delhi, 2019
Lisälukemista:
Acosta, Alberto (2012). Buen vivir. Sumal kawsay: Una oportunidad para imaginar otros mundos. Quito: AbyaYala
Apffel-Margil, Frédérique (toim.) (1998). The Spirit of Regeneration: Andean Culture Confronting Western Notions of Development. London: Zed Books
Gudynas, Eduardo (2011). ‘Buen Vivir: Today’s Tomorrow’. Development, vol. 54, no. 4: 441–7.
Medina, Javier (ed.) (2001). Suma qamaña: La comprensión indígena de la Buena Vida. La Paz: Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit (GTZ) and Federación de Asociaciones Municipales de Bolivia (FAM)
Rengifo, Grimaldo (2002). Allin Kawsay: El bienestar en la concepción andino amazónica. Lima: Andean Project of Peasant Technologies (PRATEC)
Yampara H., Simón (2011). ‘Cosmovivencia Andina: Vivir y convivir en armonía integral – Suma Qamaña’. Bolivian Studies Journal /Revista de Estudios Bolivianos, vol. 18: 1–22
Vivir bien Systemic alternatives –sivustolla: https://systemicalternatives.org/2018/02/27/vivir-bien-old-cosmovisions-and-new-paradigms/
Kuva: Valeria Arancibia. Yksityiskohta Hyvä elämä -infograafista.
