Ubuntu

Lesley Le Grange

Alunperin eteläafrikkalainen käsite ubuntu tarkoittaa ihmisyyttä tai inhimillisyyttä. Ubuntu viittaa myös siihen, että moraalinen velvollisuutemme on huolehtia toisista.

Ubuntu on alunperin eteläafrikkalainen käsite, joka tarkoittaa ihmisyyttä tai inhimillisyyttä. Ihmisyys merkitsee sekä olemisen tilaa että ihmiseksi tulemisen tilaa. Se koskee ihmisen kehittymistä suhteessa toisiin ihmisiin ja laajempaan ei-inhimilliseen maailmaan. Toisin sanoen ihmiseksi tuleminen on riippuvainen muista ihmisistä ja kosmoksesta. Lisäksi ubuntu viittaa siihen, että ihminen ei ole länsimaisen perinteen mukainen atomisoitu yksilö, vaan se on upotettu sosiaalisiin ja biofyysisiin suhteisiin. Siksi ubuntu on antihumanistinen, koska se korostaa ihmisen suhteellista olemassaoloa ja tulemista. 

Ubuntu on peräisin sananlaskuista tai aforismeista, joita esiintyy useilla kielillä Afrikassa Saharan eteläpuolella. Etelä-Afrikassa puhuttavissa nguni-perheen zulun, xhosan ja ndebelen kielissä ubuntu juontaa juurensa ilmaisusta Umuntungumuntungabanye Bantu, joka viittaa siihen, että ihmisen inhimillisyys ilmenee ihanteellisesti suhteessa toisiin ja on puolestaan todellinen ilmaus ihmisyydestä: “Me olemme, siis minä olen”. Botho on sen vastine sotho-tswana-kielissä, ja se on johdettu sanonnasta Mothokemothokabathobabang. Ubuntu on yksi ihmisen keskeisistä elementeistä.  

Zulun sana ihmiselle on umuntu, joka muodostuu seuraavista osista: umzimba (keho, muoto, liha), umoya (hengitys, ilma, elämä), umphefumela (varjo, henki, sielu), amandla (elinvoima, voima, energia), inhliziyo (sydän, tunteiden keskus), umqondo (pää, aivot, äly), ulwimi (kieli, puhe) ja ubuntu (inhimillisyys).  

Ubuntu ei kuitenkaan ole vain kielellinen käsite, vaan sillä on normatiivinen konnotaatio, joka ilmentää sitä, miten meidän pitäisi suhtautua toiseen – eli mikä on moraalinen velvollisuutemme toista kohtaan. Ubuntu viittaa siihen, että moraalinen velvollisuutemme on huolehtia toisista, koska kun heitä vahingoitetaan, meitä vahingoitetaan. Tämä velvollisuus ulottuu kaikkeen elämään, sillä kaikki kosmoksessa liittyy toisiinsa: kun vahingoitan luontoa, minua vahingoitetaan. Kuten kaikki afrikkalaiset kulttuuriset arvot, ubuntu on levinnyt suullisen perinteen kautta – sen merkitys on kietoutunut afrikkalaisten kansojen kulttuurikäytäntöihin ja elettyihin kokemuksiin. Kolonisaatio mursi tai hävitti tällaiset kulttuuriset arvot. 

Jälkikolonialistisessa Afrikassa ubuntuun ja sen vastineisiin on vedottu uudelleen osana siirtomaavallan purkua, ja se on myös maailmanlaajuisesti yhä houkuttelevampi vaihtoehto vallitseville kehityskäsityksille, jotka uhkaavat sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ympäristön kestävyyttä. Esimerkiksi eräät Etelä-Amerikan afroamerikkalaiset ryhmät käyttävät ubuntua saadakseen vivahteikkaamman käsityksen buen viviristä. 

Ubuntun mukaan ihminen ei voi toteuttaa tai ilmaista todellista itseään riistämällä, pettämällä tai toimimalla epäoikeudenmukaisesti muita kohtaan. Kyky leikkiä, käyttää aistejaan, kuvitella, ajatella, järkeillä, tuottaa teoksia ja hallita ympäristöään ei ole mahdollista ilman toisten läsnäoloa. Ubuntu kuvaa siis solidaarisuutta ihmisten kesken sekä ihmisten ja ei-inhimillisen maailman välillä. Siihen voidaan vedota ihmisten välisen solidaarisuuden rakentamiseksi taistelussa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden puolesta, jotka ovat yhteiskunnallisten liikkeiden keskeisiä huolenaiheita eri puolilla maailmaa. Ubuntun mukaan ihmisen luovuutta ja vapautta tulisi rajoittaa vain silloin, kun se vahingoittaa muita. 

Ubuntu on kaikkien olentojen sisällä olevan voiman ilmentymä, jonka tarkoituksena on parantaa elämää eikä estää sitä. Tämä on voima, joka on tuottava, joka yhdistää ja synnyttää huolenpitoa ja myötätuntoa – se on moninaisuuksien voima, joka antaa vauhtia yhteiskunnallisille liikkeille. Tämä vallan muoto on vastakohta pakottavalle, jaottelevalle ja kolonisoivalle vallankäytölle eli suvereenin vallalle, jota käyttävät ylikansalliset järjestöt, hallitukset, armeija ja yritysmaailma. Jälkimmäinen vallan muoto johtaa ubuntun rapautumiseen.

Ubuntun transformatiivinen (rakenteita ja toimintatapoja uudistava) potentiaali piilee siinä, että se tarjoaa vaihtoehtoisia tulkintoja joihinkin keskeisiin haasteisiin, joita ihmiskunta kohtaa 2000-luvulla: kasvava epätasa-arvo ihmisten välillä, uhkaava ekokatastrofi sekä ihmisen kytkeytyminen uusiin teknologioihin siinä määrin, että on vaikea määritellä, mitä ‘ihmisenä oleminen’ nykyään on. Jälkimmäisen haasteen osalta ubuntun näkemys korostaa sitä, että on tärkeää vahvistaa inhimillisyyttä – ei erottelemalla ihmisenä olemista ei-inhimillisistä olennoista, vaan ihmisenä kehittymisen prosessia uusien teknologioiden kehittyessä. Maailman eriarvoisuuteen puuttuminen viittaa siihen, että huoli kohdistuu vain ihmisiin – mikä on ihmiskeskeistä – kun taas ekologisen kriisin käsitteleminen laajentaa kiinnostuksen koskemaan myös muuta kuin inhimillistä maailmaa – se on ekokeskeistä. 

Ubuntu on transformatiivinen, koska se ylittää ihmiskeskeisen ja ekokeskeisen kahtiajaon. Ihmisten välistä suhteellisuutta tulisi tarkastella kosmoksen sisäisen suhteellisuuden mikrokosmoksena. Itsensä hoitaminen tai toisista ihmisistä huolehtiminen ei siis ole vastakkaista maailmasta huolehtimiselle – ubuntua ei voida pelkistää ihmiskeskeiseen tai ekokeskeiseen kategoriaan. Itse, yhteisö ja luonto ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa – parantuminen yhdellä alueella johtaa parantumiseen kaikilla ulottuvuuksilla, ja niin myös kärsimys näkyy poikittaisesti kaikissa kolmessa ulottuvuudessa. Taistelu yksilön vapauden, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ympäristön kestävyyden puolesta on yksi taistelu. 

Ubuntulla on kaksi mahdollista rajoitetta. Ensinnäkin käsitteen kapea-alaista ihmiskeskeistä tulkintaa voitaisiin käyttää poliittisesti muiden poissulkemiseen. Tällä tarkoitan sitä, että tietyt ryhmät, jotka ovat saaneet poliittista valtaa jälkikolonialistisessa Afrikassa, saattaisivat väittää, että käsite kuuluu heille – vaikka tämä olisikin ristiriidassa termin merkityksen kanssa – tai olla sitä mieltä, ettei sitä voida tarkastella kriittisesti. Toisin sanottuna ubuntu voisi rajoittua kapea-alaiseksi humanismiksi, joka on johtanut Etelä-Afrikassa viime aikoina koetun muukalaisvihan kaltaisiin julmuuksiin. 

Toiseksi ylikansalliset järjestöt, hallitukset ja yritysmaailma voisivat ottaa ubuntun omiin tarkoituksiinsa sen suuren suosion vuoksi, tai länsimaisen tiedon ylivallan vuoksi se voitaisiin sulauttaa länsimaiseen kulttuuriseen arkistoon, jolloin sen ‘alkuperäiskansallisuus’ katoaisi. 

***

Lesley Le Grange on eteläafrikkalaisen Stellenboschin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan professori. Hänen nykyisiin tutkimusintresseihinsä kuuluu kestävän kehityksen kriittinen ’analysointi’ ja sen suhde koulutukseen, sekä ubuntun kehittäminen ympäristöetiikkana ja sen vaikutukset koulutukseen. 

Alkuperäisteksti kirjassa: Pluriverse: A Post-Development Dictionary. Toim. A. Kothari, A. Salleh, A. Escobar, F. Demaria ja A. Acosta. Authors upfront ja Tulika, Delhi, 2019. 

Lisälukemista: 

Le Grange, Lesley (2012). ’Ubuntu, Ukama, Environment and Moral Education’, Journal of Moral Education. 4 (3): 329-40. 

Le Roux, Johann (2000). ’The Concept of “Ubuntu”: Africa’s Most Important Contribution to Multicultural Education?’. Multicultural Teaching. 18 (2): 43-46. 

Novalis Ubuntu Institute, https://novalis.org.za  

Ubuntu Pathways, https://ubuntupathways.org/ 

Kuva: Kenialainen savannimaisema. Kuva: CHCI-verkosto (alkuperäinen väreissä)