Brototi Roy
Keskustelulle kasvun purusta on tarvetta myös globaalissa etelässä. Artikkelissa puretaan myytit työllisyydestä ja köyhyyden vähentämisestä Intian kontekstissa.
Vuonna 2018 Brysselissä pidetystä ensimmäisestä kasvun jälkeistä aikaa käsitelleestä konferenssista lähtien Euroopan poliittisissa piireissä on ollut kasvavaa halukkuutta keskustella erilaisista strategioista, joilla talouskasvuun keskittymisen sijaan voitaisiin siirtyä kohti positiivisia kasvun jälkeisiä visioita.
Globaalin etelän narratiivi pysyy kuitenkin edelleen suurelta osin hegemonisena kasvun ja kehityksen ihanteiden suhteen. Degrowth eli kasvun purku hylätään usein heti keskustelun alussa, koska se ymmärretään väärin. Kasvun purku tarkoittaa sosioekologisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta käytävän keskustelun uudelleen politisointia asettamalla sosiaalinen ja ympäristöllinen hyvinvointi taloudellisen päätöksenteon keskiöön. Se vaatii toisenlaista yhteiskuntaa, ei vähemmän nykyistä.
Vaikka tämä ensimmäinen väärinkäsitys on selvitetty, on kuitenkin edelleen kaksi ensisijaista väittämää, jotka aina esitetään: työllisyyden lisääminen ja köyhyyden vähentäminen. Vallitseva näkemys, joka vastustaa kaikkia keskusteluja kasvuriippuvuuden lopettamisesta globaalissa etelässä, on seuraava: miten voimme edes ajatella siirtymistä pois kasvusta, kun globaalissa etelässä vallitsee niin suuri työttömyys ja köyhyys? Kysymykset ovat oikeita, mutta kasvu vastauksena on aivan väärä.
Myyttien purkaminen
Nämä väitteet voidaan kumota kääntämällä kysymys toisinpäin. Aion kumota nämä väitteet Intian kontekstissa. Kun alamme tarkastella kriittisesti sitä, kuinka monta työpaikkaa on luotu ja kuinka paljon köyhyyttä on vähennetty BKT:n kasvun ansiosta, maasta saadaan erilainen kuva. Se antaa myös selkeän suunnan vakaville kasvuvauhdin vähentämistä koskeville keskusteluille.
Moniulotteisen eriarvoisuuden kasvu
Oxfam India julkaisi vuoden 2018 helmikuussa India Inequality Report 2018 -raportin otsikolla Widening Gaps, jossa kuvataan yksityiskohtaisesti eriarvoisuuden lisääntymistä Intiassa. Raportissa kiistettiin väite, jonka mukaan Intia on kansainvälisesti vertailtuna alhaisen eriarvoisuuden maa. Se osoitti primääritutkimusten ja sekundääritietojen avulla, että kulutuksen, menojen, tulojen ja varallisuuden yleiset suuntaukset tekevät Intiasta yhden maailman eriarvoisimmista. Sen lisäksi, että eriarvoisuus on suurta, se on myös lisääntynyt kolmen viime vuosikymmenen aikana.
Yleinen kuva oli, että eriarvoisuus on lisääntynyt vuodesta 1991 lähtien. On tärkeää huomata, että vuonna 1991 Intiassa hyväksyttiin liberaalit talousuudistukset, jotka avasivat markkinat kasvupainotteisemmalle politiikalle. Vuonna 2021 rikkain 1 prosentti intialaisista omisti noin 41 prosenttia kokonaisvarallisuudesta. Se ulottuu kuitenkin varallisuutta laajemmalle ja kattaa myös peruspalvelujen, kuten esim. terveyden, koulutuksen ja ravitsemuksen saatavuuden, mikä tekee maasta moniulotteisen eriarvoisuuden erityistapauksen. Raportissa korostettiin, että on tärkeää pohtia, miten kasvun tuomat hyödyt jakautuvat maantieteellisesti ja yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien kesken.
Globaali etelä ei ole homogeeninen yhteiskunta. Globaalin etelän eliitti ei elä juurikaan eri tavalla kuin pohjoisen eliitti. Luksusostoskeskuksen sisätilat, olipa se sitten Delhissä, Dubaissa, Durhamissa tai Dublinissa, näyttävät kaikki melko samanlaisilta. Näin ollen on aina kyseenalaistettava narratiivi, jonka mukaan etelän on kasvettava ilman tarvetta huolehtia siitä, miten kasvusta saatavat voitot jaetaan. Kun sitä aletaan kyseenalaistaa, ei ole vaikea nähdä, miten kasvun narratiivissa ei ole koskaan keskitytty tasa-arvoiseen ja oikeudenmukaiseen jakamiseen kaikkien yhteiskuntaluokkien kesken. Tämä on globaalin etelän degrowth-ajattelua, eli se kehottaa siirtymään pois kasvuriippuvuudesta ja keskittymään kaikkien vaurauteen ja hyvinvointiin.
Näitä keskusteluja käydään jo eri muodoissa. Oxfam julkaisi tammikuussa 2023 raportin Survival of the Richest, jossa todettiin, että arviolta 80 prosenttia Intian kansalaisista kannattaa rikkaiden verojen korottamista. Samanlaisia arvioita saatiin myös muilla globaalin etelän alueilla.
Työttömien kasvun oireyhtymä
Yksi Intian nykyisen hallituksen suurimmista huolenaiheista koskee maan talouskasvun puutetta; sitä korostetaan monissa väitteissä ja raporteissa.
Syyskuussa 2018 Ajim Premjin yliopiston kestävän työllisyyden keskus Bengalurussa julkaisi State of Working India 2018 -raportin tutkijoiden, toimittajien, poliittisten päättäjien ja aktivistien yhteistyönä. Raportti osoitti, että korkeasta talouskasvusta huolimatta luotujen työpaikkojen määrä on ollut toivottua pienempi. Tällä hetkellä työllisyyden kasvun suhde BKT:n kasvuun on alle 0,1. Alityöllisyys, työttömyys ja pimeä työ ovat lisääntyneet. Tämän lisäksi myös palkkojen kasvu ei pysy tuottavuuden ja talouskasvun tahdissa, mikä on toinen huolenaihe. Koronapandemia vain pahensi tilannetta, ja toukokuussa 2021 julkaistu State of Working India 2021 -raportti osoittaa, että työntekijöiden ansiot ovat suurelta osin laskeneet dramaattisesti. Tämä on johtanut köyhyyden merkittävään lisääntymiseen, ja nuoremmat työntekijät ja naiset kärsivät siitä suhteettomasti.
Kaikki tämä korostaa entisestään sitä, ettei kasvuun voida luottaa hopealuotina.
Valumaefekti
Kaikesta empiirisestä todistusaineistosta ja luvuista huolimatta on yksi väite, joka aina esitetään: valumaefekti (engl. trickle-down effect) eli Kuznetin käyrä. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa, ettei meidän pitäisi asettaa esteitä kasvun tielle, vaikka se aiheuttaisikin valtavaa eriarvoisuutta, koska kasvu valuu lopulta alaspäin. Myöhemmin tämä omaksuttiin myös ympäristöön, ja siitä tuli niin sanottu ympäristövaikutusten Kuznet’n käyrä, jonka mukaan meidän ei pitäisi olla huolissamme ympäristön pilaantumisen lisääntymisestä, koska kun ‘riittävä’ kasvun määrä on saavutettu, myös ympäristövahingot loppuvat. Nykyinen ympäristöhätätila, joka johtuu planeettamme rajoihin kohdistuvista paineista ja hälyttävästä ilmastonmuutoskriisistä, on auttanut tämän asian huomioimisessa. Kun ääretön kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, ja epätasa-arvon ja huonontumisen aiheuttamat sosiaaliset ja ekologiset haitat ovat peruuttamattomia, ei mitään valu alaspäin.
Näin ollen globaalissa etelässä on selvästi kiinnostusta keskustella kasvun jälkeisistä visioista, vaikkakin hitaasti. Jo vuonna 2014 New Delhissä järjestettiin kaksipäiväinen seminaari, johon osallistui noin 140 ihmistä ja jossa keskusteltiin kasvusta, vihreästä kasvusta ja kasvun purusta Intiassa. Seminaariin osallistui tutkijoita, aktivisteja, poliittisia päättäjiä ja opiskelijoita, jotka keskustelivat maan poliittisista visioista.
Vuonna 2018 julkaistu kirja nimeltä Post Growth Thinking in India: Towards Sustainable Egalitarian Alternatives, jonka ovat toimittaneet Julien-Francois Gerber ja Rajeswari Raina, nosti nämä keskustelut näkyvämmälle tasolle. Siinä on arvostettujen tutkijoiden, aktivistien ja poliittisten päättäjien esseitä kasvun jälkeisistä ja degrowth-visioista Intiassa. Osallistuin viime syyskuussa New Delhissä kolmipäiväiseen työpajaan Post-/De-growth or Reinventing Life: Prospects and Projects, jossa pohdittiin yhdessä kasvun jälkeisiä visioita Intian kontekstissa.
Aika näyttää, voisiko degrowth olla liike, jonka globaali etelä on halukas omaksumaan tai jonka kanssa muut toimijat voivat muodostaa liittoutumia. Selvää on, että joissakin Intian piireissä kasvun purkua pidetään vakavasti keskustelun ja väittelyn arvoisena asiana, koska sosioekologisen epätasa-arvon ja epäoikeudenmukaisuuden ongelmat ovat maailmanlaajuisia. Euroopan parlamentissa käydyt vuoropuhelut ja ryhmäkeskustelut talouskasvun jälkeisen ajan eri näkökohdista antavat varmasti pontta tällaisten keskustelujen eteenpäin viemiselle eri maantieteellisillä alueilla globaalissa etelässä.
***
Brototi Roy on Barcelonan autonomisessa yliopistossa ja Keski-Euroopan yliopistossa työskentelevä tutkija. Hän on Research&Degrowth-järjestön toinen puheenjohtaja ja yksi Degrowth India Initiative -aloitteen perustajista.
Alkuperäisteksti teoksessa:
Imagining Europe Beyond Growth. European Environmental Bureau, Think Tank Oikos & Green European Journal. May 2023
Kuva: Adivasinaiset keräävät elannokseen ohikiitävästä kuorma-autosta putoavia rautamalminokareita Intian Odishassa. Kuvaaja: Kai Vaara/ Siemenpuu (alkuperäinen kuva väreissä)
