Ashish Kothari
Radikaali ekologinen demokratia on maapallon rajallisuutta sekä muiden lajien oikeuksia kunnioittava lähestymistapa, joka pyrkii edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Ympäri maailmaa nähtävän sosioekonomisen epäoikeudenmukaisuuden ja ekologisen romahduksen keskellä on kuitenkin yhä useampia aloitteita, jotka pyrkivät edistämään ja käsitteellistämään oikeudenmukaisia ja kestäviä tapoja saavuttaa ihmisten hyvinvointi. Toiset niistä vahvistavat jo vuosisatojen tai -tuhansien ajan maapallon kanssa varsin sopusoinnussa vallinneita elämäntapoja ja elinkeinoja, kun taas toiset ovat uusia aloitteita, jotka ovat syntyneet vallitsevaa tuhoisaa talous- ja poliittista järjestelmää vastustavien liikkeiden myötä. Vaikka aloitteet ovat lähtökohdiltaan ja menettelytavoiltaan monimuotoisia, niillä on yhteisiä piirteitä, ja se edesauttaa laajempien viitekehysten tai paradigmojen kehittymistä.
Yksi esimerkki tällaisesta viitekehyksestä on Intian ruohonjuuritason kokemuksista syntynyt, mutta maailmanlaajuistakin vastakaikua saava radikaali ekologinen demokratia (RED), joka tunnetaan Intiassa myös nimellä eco-swaraj. Radikaali ekologinen demokratia on maapallon rajallisuutta sekä muiden lajien oikeuksia kunnioittava lähestymistapa, joka pyrkii edistämään sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Vahvasti demokratiaa ja tasa-arvoa ajavana se pyrkii kannustamaan kaikkia osallistumaan päätöksentekoon ja sen kokonaisvaltainen näkemys hyvinvoinnista pitää sisällään fyysisiä, materiaalisia, sosiokulttuurisia, älyllisiä ja henkisiä ulottuvuuksia. Valtioiden tai yritysten sijaan swaraj asettaa kollektiivit ja yhteisöt hallinnon ja talouden keskiöön. Swaraj pohjaa eri puolilla Intiaa käytössä oleviin tosielämän aloitteisiin, joihin sisältyvät kestävä viljely, kalastus ja paimentolaisuus, ruoka- ja vesisuvereniteetti, hajautettu energiantuotanto, suora paikallishallinto, yhteisöjen terveys, vaihtoehtoinen oppiminen ja koulutus, yhteisömedia ja -viestintä, talouksien paikallistaminen, sukupuoleen ja kastiin liittyvä oikeudenmukaisuus sekä vammaisten ihmisten ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet.
Radikaali ekologinen demokratia sisältää viisi toisiinsa lomittuvaa osa-aluetta:
- Ekologinen viisaus ja kestävyys, johon sisältyy muun luonnon (ekosysteemit, lajit, toiminnot, kiertokulut) suojelu, uusiutumiskyky ja kompleksisuus. Näkemys perustuu ajatukseen, että ihmiset ovat osa luontoa ja että muulla luonnolla on luontainen oikeus kukoistaa.
- Sosiaalinen hyvinvointi ja oikeudenmukaisuus, johon sisältyy fyysisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja henkisesti tyydyttävä elämä; jossa sosioekonomiset ja poliittiset oikeudet, edut sekä vastuut jakautuvat tasa-arvoisesti sukupuolten, yhteiskuntaluokkien, kastien, ikäluokkien, etnisyyksien, vammaisuuksien, seksuaalisten suuntautumisten sekä muiden vallitsevien jaottelujen kesken; jossa yhteisten intressien ja yksilönvapauden välillä vallitsee tasapaino; ja jossa rauha ja sopusointu on turvattu.
- Suora tai radikaali poliittinen demokratia, jossa päätöksentekovalta on maaseudun tai kaupunkien ihmisasutusten pienimmissä yksiköissä, joissa jokaisella ihmisellä on oikeus, kyky ja mahdollisuus osallistua, ja joista päätöksenteko suuntautuu kohti laajempia hallinnon tasoja, jotka ovat vastuussa alemmille tasoille. Poliittinen päätöksenteko tapahtuu ekologisia ja kulttuurisia kytköksiä ja rajoja kunnioittaen, ja täten haastaen vallitsevat poliittiset, kuten kansallisvaltioiden rajat. Tässä poliittisessa demokratiassa valtion rooli pienenee ja keskittyy laajempien yhteyksien luomiseen sekä muihin mahdollisesti tarpeellisiin hyvinvointia edistäviin toimintoihin.
- Taloudellinen demokratia, jossa tuotantotavat, jakelu, vaihtokauppa ja markkinat ovat paikallisyhteisöjen ja tuottaja-kuluttajien hallinnassa; jossa paikallistuminen on keskeinen periaate ihmisten perustarpeiden tullessa tyydytetyiksi paikallisen aluetalouden puitteissa; jossa tarvittaessa laajemmalle ulottuva kaupankäynti rakentuu paikallisen omavaraisuuden varaan ja sitä suojaten; jossa luontoa, luonnonvaroja ja muita talouteen liittyviä elementtejä hallitaan yhteisenä (commons); jossa yksityisomistus minimoidaan tai se katoaa kokonaan; jossa rahaan perustumattomien hoiva- ja jakamissuhteiden keskeinen painoarvo palautuu; ja jossa mittarit ovat pääosin laadullisia, keskittyen perustarpeisiin ja hyvinvointiin.
- Kulttuurinen ja tiedollinen moninaisuus; jonka keskeinen periaate on monimuotoisuus; jossa tieto, sen tuottaminen, käyttö ja välitys ovat julkisesti saatavilla ja yhteistä (commons); jossa innovaatioita tuotetaan demokraattisesti ja ”asiantuntijuuden” norsunluutorneja ei ole; jossa oppiminen on osa elämää ja elämistä, eikä tapahdu ainoastaan siihen erikoistuneissa laitoksissa; ja jossa yksilölliset ja yhteiset eettisen ja henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden polut ovat kaikkien saatavilla.
Näiden osa-alueiden voidaan ajatella olevan kuin kukan terälehdet, jotka risteävät siemenkodassa muodostaen arvot tai periaatteet, jotka vaihtoehtoisissa aloitteissa nousevat tärkeään osaan. Nämä periaatteet voidaan nähdä yhteiskuntien eettisenä ja henkisenä perustana, niiden jäsenten maailmankatsomuksina:
- Ekologinen eheys ja luonnon oikeudet
- Oikeudenmukaisuus ja mukaan ottaminen
- Oikeus ja vastuu merkitykselliseen osallistumiseen
- Monimuotoisuus ja moniarvoisuus
- Kollektiivinen yhteinen (commons) ja solidaarisuus yksilönvapauksien kanssa
- Kestävyys ja mukautuvuus
- Avustavuus, omavaraisuus ja ekologinen alueellisuus
- Yksinkertaisuus ja kohtuullisuus
- Työn ja työvoiman arvokkuus ja luovuus
- Väkivallattomuus, sopusointu ja rauha
Eco-swaraj:n laajoista osista ja arvoista on keskusteltu eri puolilla Intiaa meneillään olevassa Vikalp Sangam (vaihtoehtojen yhteenliittymä) –tapahtumasarjassa. Se tuo yhteen toimijoita yhteisöistä, kansalaisyhteiskunnasta ja eri ammattikunnista, jotka ovat mukana vaihtoehtoisiin aloitteisiin liittyvässä toiminnassa eri sektoreilla. Vuonna 2015 aloitettu alueellisten ja temaattisten papahtumien sarja edesauttaa kokemusten jakamista osallistujien välillä, toisilta oppimista, yhteyksien ja yhteistyön luomista sekä paremman tulevaisuuden visiointia yhdessä. Vaihtoehtoisten aloitteiden dokumentointi muun muassa tarinoiden, videoiden ja tapaustutkimusten muodossa toimii saatujen oppien edelleen jakamisessa ja muutokseen innoittamisessa. Tietoa välitetään esimerkiksi Vikalp Sangamin nettisivuston sekä liikkuvan näyttelyn välityksellä.
Radikaali ekologinen demokratia tuo radikaaleja vaihtoehtoja yhteen Intian lisäksi myös muualla maailmassa. Vuonna 2012 useat kansalaisjärjestöt ja liikkeet allekirjoittivat kansojen kestävyyssopimuksen (Peoples’ Sustainability Treaty on Radical Ecological Democracy); sittemmin postituslista on pitänyt dialogia yllä ja vastavuoroiseen oppimiseen on löytynyt mahdollisuuksia muun muassa seuraavien lähestymistapojen suhteen: kasvun purku (degrowth), ekofeminismi, osuuskuntatoiminta ja sosiaali/solidaarisuustalous Euroopassa sekä hyvä elämä (Buen Vivir) ja sen vastineet Latinalaisessa Amerikassa.
Eco-swaraj tai radikaali ekologinen demokratia ei ole kiveen kirjoitettu suunnitelma, vaan jatkuvasti kehittyvä maailmankatsomus. Demokraattisen ruohonjuuritason kehitysprosessinsa kautta se tarjoaa vaihtoehdon ylhäältä alas suuntautuville ideologioille ja formuloinneille, vaikka se ottaakin vaikutteita näiltä samoilta ideologioilta. Tämä on sen uudistumiskyvyn perusta.
***
Ashish Kothari on yksi intialaisen ympäristöjärjestö Kalpavriksh:n perustajista. Hän on opettanut Intian Julkishallinnon Instituutissa, koordinoinut Intian kansallista biodiversiteettistrategiaa ja toimintasuunnitelmaa, toiminut Greenpeace Intian ja Internationalin hallituksissa, auttanut kansainvälisen ICCA Consortiumin perustamisessa sekä toiminut IUCN:n suojelualueiden ja yhteisöjen verkoston puheenjohtajana. Ashish on osallistunut yli 30 kirjan kirjoittamiseen ja toimittamiseen (mukaan lukien Birds in Our Lives ja Churning the Earth). Lisäksi hän osallistuu Vikalp Sangam –prosessin koordinointiin.
Alkuperäisteksti kirjassa: Pluriverse: A Post-Development Dictionary. Toim. A. Kothari, A. Salleh, A. Escobar, F. Demaria ja A. Acosta. Authors Upfront ja Tulika, Delhi, 2019
Lisälukemista:
Kothari, Ashish (2014). ‘Radical Ecological Democracy: A Way for India and Beyond’. Development, vol. 57, no. 1: 36–45
Shrivastava, Aseem ja Ashish Kothari (2012). Churning the Earth: The Making of Global India. New Delhi: Viking/Penguin India
https://radicalecologicaldemocracy.org
https://kalpavriksh.org/our-work/alternatives/
Kuva: Bindia Thapar. Piirros julkaistu aiemmin kirjassa Alternative Futures: India Unshackled (toim. Ashish Kothari ja K.J.Joy)
