27.2.2007
Nyélénin kylä, Sélingué, Mali

Yli 500 osanottajaa koonneen Maailman ruokasuvereniteettifoorumin julistus Malin Nyélénistä vuodelta 2007.

Me, yli 500 edustajaa yli kahdeksastakymmenestä maasta, pien- ja perheviljelijöiden, pienkalastajien, alkuperäiskansojen, maattomien, maatyöläisten, siirtolaisten, paimentolaisten, metsäyhteisöjen, naisten, nuorten, kuluttajien sekä ympäristö- ja kaupunkiliikkeiden yhteisöistä ja järjestöistä, olemme kokoontuneet Nyélénin kylään Sélinguéssa, Malissa, vahvistaaksemme globaalia ruokasuvereniteettiliikettä. Rakennamme liikettä pala palalta asuessamme täällä paikallisten perinteiden mukaisesti käsin rakennetuissa majoissa ja syödessämme Sélinguéssa paikallisesti tuotettua ja valmistettua ruokaa. Tälle yhteiselle pyrkimyksellemme annamme nimeksi ”Nyéléni”, mikä on kunnianosoitus innoittajallemme, malilaiselle viljelijänaiselle, joka viljeli maata ja ruokki väkensä hyvin.

Useimmat meistä ovat ruoantuottajia ja olemme valmiita, pystyviä ja halukkaita ruokkimaan koko maailman ihmiset. Meidän kykymme perintömme ruoantuottajina on elintärkeä ihmiskunnan tulevaisuudelle. Naiset ja alkuperäiskansat ovat tärkeässä roolissa, koska he ovat perinteisesti maanviljelyyn ja ruoantuotantoon liittyvän tietämyksen luojia, usein siinä kuitenkin aliarvostettuja. Uusliberalismi ja globaali kapitalismi uhkaavat ja horjuttavat kykyämme ja valmiuksiamme tuottaa riittävästi terveellistä ja hyvää ruokaa. Ruokasuvereniteetti antaa meille toivoa ja voimaa ylläpitää, elvyttää, ja kehittää ruuan tuotantoon liittyvää tietoamme ja osaamistamme.

Ruokasuvereniteetillä tarkoitetaan ihmisten oikeutta terveelliseen ja kulttuurinmukaiseen ruoantuotantoon ekologisesti kestävin keinoin, sekä oikeutta määritellä oma ruokajärjestelmä ja viljelytavat. Ruokasuvereniteetti nostaa ruoantuottajat, jakelijat ja kuluttajat ruokajärjestelmän ja -politiikan ytimeen, markkinoiden ja yhtiöiden asettamien vaatimusten ja määrittelyjen sijaan. Ruokasuvereniteettiin sisältyvät myös seuraavan sukupolven intressit. Se mahdollistaa nykyisen yhtiömuotoisen kauppa- ja ruokajärjestelmän vastustamisen ja purkamisen sekä näyttää suunnan kohti paikallisten tuottajien määrittelemiä ruoka-, viljely-, paimentolais- ja kalastusjärjestelmiä. Ruokasuvereniteetti asettaa paikalliset ja kansalliset taloudet ja markkinat etusijalle, voimaannuttaa pienviljelijöitä, perheviljelijöitä, paimentolaisia ja pienkalastajia sekä vahvistaa ekologiseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen perustuvaa ruuantuotantoa, jakelua ja kulutusta. Ruokasuvereniteetti edistää läpinäkyvää, oikeudenmukaisen toimeentulon kaikille ihmisille takaavaa kaupankäyntiä, sekä vahvistaa kuluttajien oikeutta kontrolloida ruokaansa ja ravitsemustaan. Se varmistaa, että oikeudet maidemme käyttöön ja hallintaan, vesivaroihin, siemeniin, karjaan ja luonnon monimuotoisuuteen ovat ruoantuottajiemme käsissä. Ruokasuvereniteetti sisältää ajatuksen uudenlaisista, painostuksesta vapaista sosiaalisista suhteista, sekä ajatuksen tasa-arvosta niin miesten ja naisten välillä, kuin myös ihmisten, kulttuurillisten ryhmien, sosiaaliluokkien ja sukupolvienkin välillä.

Nyélénissä, keskustelujen ja kohtaamisten myötä, syvennämme yhteistä ruokasuvereniteettitietämystämme ja opimme muiden vastaavien liikkeiden kamppailusta, kuinka säilyttää itsemääräämisoikeus ja kuinka saada vahvuus takaisin. Meillä on nyt parempi ymmärrys siitä, mitä tarvitsemme rakentaaksemme liikettämme ja edistääksemme yhteistä visiotamme.


Minkä puolesta taistelemme?


Maailman, jossa…

… kaikki ihmiset, kansat ja valtiot voivat itse määritellä ruokajärjestelmänsä, ja ne toimintaperiaatteet, jotka tarjoavat kaikille laadukasta, oikeanlaista, edullista, terveellistä ja kulttuurisesti tarkoituksenmukaista ruokaa;

… naisten rooli ja oikeudet ruoantuotannossa tunnustetaan ja niitä kunnioitetaan, ja jossa naiset ovat edustettuina kaikissa päätöksentekoelimissä;

… kaikki ihmiset maissamme saavat elää arvostettua elämää, saavat työstään riittävästi palkkaa elämiseen eikä heidän tarvitse lähteä kodeistaan;

… ruokasuvereniteetti nähdään perusoikeutena, ja sen tunnistajia ja toimeenpanijoita ovat yhteisöt, ihmiset, valtiot ja kansainväliset elimet;

… voimme ylläpitää ja elvyttää maaseutua, kalakantoja, maisemia ja ruokaperinteitä, jotka perustuvat maan, maaperän, veden, merten, siementen, karjan ja muun luonnon monimuotoisuuden kestävään hallinnointiin;

… arvostamme, tunnistamme ja kunnioitamme perinnetiedon, ruoan, kielten ja kulttuurien moninaisuutta, sekä kaikkia tapojamme organisoida ja ilmaista itseämme;

… toteutuu todellinen maatalousuudistus, joka takaa pienviljelijöille oikeuden maahan, puolustaa ja elvyttää alkuperäiskansojen maa-alueita, varmistaa kalastajayhteisöjen pääsyn ja hallinnan kalastusalueilleen ja ekosysteemeihin, kunnioittaa paimentolaisten laidunmaiden hallintaa ja reiteille pääsyä, turvaa asianmukaisen työn kunnollisella korvauksella sekä takaa työoikeudet kaikille, ja pitää huolta, että maaseudulta kotoisin olevilla nuorilla on tulevaisuus;

… maatalousuudistus elvyttää ruoantuottajan ja kuluttajan keskinäisen yhteyden, turvaa yhteisöjen selviytymisen, sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden ja ekologisen kestävyyden, ja kunnioittaa paikallista itsemääräämisoikeutta ja hallintotapaa, jossa naisilla ja miehillä on samat oikeudet;

… maatalousuudistus takaa itsemääräämisoikeutemme sekä oikeus elinympäristöömme;

… jaamme maamme ja elinympäristömme rauhanomaisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien kesken, olimme sitten pienviljelijöitä, alkuperäiskansoja, pienkalastajia, paimentolaisia tai muita;

… luonnonkatastrofin tai ihmisen aiheuttaman katastrofin jälkeen, tai konfliktin jälkeisen jälleenrakentamisen yhteydessä, ruokasuvereniteetti toimii ”vakuutena”, joka vahvistaa paikallista elpymistä ja lievittää negatiivisia vaikutuksia;

… muistamme, että kovia kokeneet yhteisöt eivät ole avuttomia, ja jossa vahva paikallinen järjestäytyminen oma-aputoimiin on elpymisen kannalta avainasemassa;

… puolustetaan ihmisten päätöksentekokykyä koskien materiaalista, luonnollista ja henkistä perintöä;

… kaikilla on oikeus puolustaa elinympäristöjään ylikansallisten yhtiöiden toimia vastaan.

Mitä vastaan me taistelemme?

Imperialismia, uusliberalismia, uuskolonialismia, patriarkaattia ja järjestelmiä, jotka köyhdyttävät elämää, varantoja ja ekosysteemejä, sekä sellaisia toimijoita, jotka tätä aiheuttavat, siis kansainvälisiä rahoituslaitoksia, Maailman kauppajärjestöä (WTO), vapaakauppasopimuksia ja ylikansallisia yhtiöitä, sekä kansalaisiaan vihamielisesti kohtelevia hallituksia.

Elintarvikkeiden polkumyyntiä maailmanmarkkinoilla alle niiden tuotantokustannusten.

Ruokamme ja ruokajärjestelmiemme hallintaa sellaisten yhtiöiden toimesta, jotka asettavat voitot etusijalle ihmisten, terveyden ja ympäristön sijaan.

Tulevaisuuden ruuantuotantokykyämme heikentäviä teknologioita ja käytäntöjä, jotka vahingoittavat ympäristöä ja aiheuttavat terveysriskejä. Näihin kuuluvat muuntogeeniset viljelykasvit ja eläimet, terminaattorigeenit, teollinen kalankasvatus ja tuhoisat kalastuskäytännöt, niin sanotun valkoisen vallankumouksen edistämä teollinen maidontuotanto, niin sanottu ”vanha” ja ”uusi” vihreä vallankumous sekä ”vihreät aavikot” eli teollista bioenergiaa tai muuta varten kasvatetut yksilajiset plantaasit.

Ruoan, julkisten peruspalveluiden, tiedon, maan, veden, siementen, karjan ja luonnonperintömme yksityistämistä ja hyödykkeistämistä.

Luonnonvarojen riistoon perustuvaa teollisuutta ja kehityshankkeita/malleja, jotka syrjäyttävät ihmiset ja tuhoavat ympäristömme ja luonnonperintömme.

Sotia, konflikteja, miehityksiä, taloussaartoja, nälänhätää, ihmisten pakkosiirtoja ja heidän maidensa takavarikointia sekä kaikkia voimia ja hallituksia, jotka näitä aiheuttavat ja kannattavat.

Katastrofien ja konfliktien jälkeisiä jälleenrakennusohjelmia, jotka tuhoavat ympäristömme ja toimintakykymme.

Oikeuksiamme suojelevien ja puolustavien ihmisten kriminalisointia.

Ruoka-avuksi naamioitua polkumyyntiä, joka ujuttaa geenimuuntelun paikallisille markkinoille ja ruokajärjestelmiin ja luo uusia kolonialistisia rakenteita.

Sellaisten holhoavien ja patriarkaalisten arvojen kansainvälistämistä ja maailmanlaajuistamista, jotka johtavat kaikkialla maailmassa naisten sekä monimuotoisten maatalous-, alkuperäiskansa-, paimentolais- ja kalastajayhteisöjen marginalisoitumiseen.

Mitä voimme ja aiomme tehdä?

Toimiessamme Sélinguéssa yhdessä paikallisyhteisön kanssa luodaksemme yhteisen tilan Nyélénin kohtaamisellemme, olemme samalla sitoutuneet edelleen rakentamaan yhteistä ruokasuvereniteettiliikettämme muodostamalla liittoutumia, tukemalla toistemme kamppailuita ja ulottamalla solidaarisuutemme, vahvuutemme ja luovuutemme tavoittamaan kaikki ruokasuvereniteettiin sitoutuneet ihmiset kaikkialla maailmassa. Jokainen taistelu ruokasuvereniteetin puolesta missä päin maailmaa hyvänsä on meidän taistelumme.

Olemme päätyneet lukuisiin yhteisiin toimiin ruokasuvereniteettivisiomme jakamiseksi kaikkien maailman ihmisten kanssa – nämä toimet on koottu raporttiimme.  Toteutamme toimenpiteet omilla alueillamme ja omien liikkeidemme sisällä sekä yhdessä ja solidaarisesti muiden liikkeiden kanssa. Jotta Nyélénin henki leviää koko maailmaan ja jotta siitä kasvaa voima, joka mahdollistaa ruokasuvereniteetin toteutumisen ihmisille kaikkialla maailmassa, jaamme ruokasuvereniteettivisiomme ja -suunnitelmamme myös niiden kanssa, jotka eivät nyt voi olla kanssamme täällä.

Lopuksi annamme järkkymättömän tukemme Malin ja Länsi-Afrikan pienviljelijäliikkeiden (ROPPA) vaatimuksille ja pyrkimyksille ruokasuvereniteetin mahdollistamiseksi Malissa ja kaikkialla Afrikassa.

Nyt on ruokasuvereniteetin aika!

Lähde: Nyélénin julistus englanniksi: https://nyeleni.org/spip.php?article290

Kuva: Valeria Arancibia. Yksityiskohta Yhteinen-infograafista

Share